News Biography Repertoire Music Pressa Photos Contacts

 

Tasokas konsertti, niukasti kuulijoita Joukolassa

 

Ryhnä Pietarin Filharmonikkojen muusikoita esiintyi liislai-illana Joukolassa kulttuuritoimen järjestämässä konsertissa. Konsertti keräsi muutaman kymmenen hengen kuulijajoukon. Paikalle tullee saivat lähteä konsertin jälkeen tyytyväisinä koliin koettuaan vaikuttavan musiikkielämyksen.

Konsertin aloitti les Vcmlredis-jousikavartclli, jossa l viulua soitti Vladimir Gentsclt. II viulua Anna Vasilevskaja, alttoa Vladimir Ivanov ja selloa Dmitri Erjomin. Muusikoiden tekninen taitavuus ja soittimien hallinta, mitä toki osasi odottaakin maailmankuulun orkesterin jäseniltä, oli kuultavissa alusta lähtien. Pientä tulkinnallista varovaisuutta kuitenkin oli havaittavissa aivan ensimmäisissä numeroissa, Glazunovin Preludissa, Ljadovin Fuugassa ja Sokolovin Masurkassa. Näiden jälkeen kvartetin ote tiivistyi, sointi muuttui täyteläiseksi ja antoi lähes orkcslcrimaisen vaikutelman. Yksi esityksen kohokohdista oli Borodinin Nocturne, kaunis, melodinen kamarimusiikkiteos, jossa sellon tumma pohjavire muodosti mielenkiintoisen kontrastin kirkkaalle, kuulakkaalle viululle. Kvartetin osuutensa lopuksi esittämä Tsaikovskin Valssi on erittäin paljon esitetty, jopa jossain määrin kulunut. Tästä ei ollut haittaa. Kvartetti pystyi saamaan esi-tyksccnsä hämmästyttävää tuoreutta ja sointi oli suorastaan orkesteri-maincn. Komea päätös konsertin tälle osuudelle.

Väliajan jälkeisen osuuden aloitti Luumäellä aiemminkin vie raillut pianisti Andrei Ivanovien, joka esitti Rahmaninovin Etydi-kuvaclman ja yhden Lisztin Paganini-muunnel mistä, Campancllan.Ivanovichin esityksissä virtuoosimainen tekninen taituruus ja oivaltava, herkkä tulkinta yhtyivät oivallisella tavalla.

Ivanovien ci käytä ulkoisia eleitä. Soiton vaivattomuus on silmiinpistävää. Varsinkin Campancllassa Ivanovien taivutti suorastaan leikittelevän helposti tulkinnalliseen tahtoonsa pitkät juoksutukset ja trillit, joihin samanaikaisesti liittyi teoksen teema. Flyygeli oli täysin soittajansa käskyvallassa.

Konsertin päätösnumeroina olivat Tsaikovskin Pezzo Capriccioso, nimensä mukaisesti vaihteleva, oikullinen teos ja Brahmsin sonaatti nro 2 pianolle ja sellolle, jonka esittivät Ivanovien ja sellisti Dmitri Erjomin duona. Myös Erjomin osoittautui teknisesti taitavaksi ja voimakkaaseen tulkintaan pystyväksi muusikoksi. Soitinten tasapaino oli erinomainen. Teosten luoteen mukaisesti molemmat esiintyjät antoivat toisilleen tilaa, säestivät ja soolo-osuudet vaihtelivat luontevasti. Päätösnumerona ollut Brahmsin sonaatti on tyypillistä romantiikan ajan musiikkia, jossa tunnelmat vaihtuva! nopeasti melankolisuudesla raskaaseen forteen kokonaisuuden säilyessä kuitenkin johdonmukaisena ja ehjänä. Brahmsin musiikille on ominaisia vakavuus ja tumma pohjavire. Se on tunteisiin vetoavaa ja sisältää kauniita, melodisia jaksoja. Erjo-minin tulkinta oli syvällinen ja voi makas. sellon sointi täyteläinen. Oli vaikea uskoa, että Erjomin todella on vasta 21-vuotias.

Harmittavaksi jäi konsertin pienehkö yleisömäärä. Tämän tasoista tarjontaa on melko harvoin, joten toivoisi useamman käyttävän tilaisuuden hyväkseen. Klassisen musiikin kuuntelu ei vaadi jotain salaperäistä ymmärtämistä tai taitoa analysoida teoksia. Siitä voi nauttia sellaisenaan ja laatu, esiintyjien taito on aina aistittavissa.

 

 

<< back